LEGENDA TALLIN ELÄIMISTÄ

Isä Jumala alkoi suunnitella Jeesuksen syntymää. Sitä varten oli paljon tekemistä, ja hän tarvitsi apua. Niinpä hän kutsui enkeli Gabrielin luokseen.

”Koko luomakunnan täytyy olla todistamassa Jeesuksen syntymää. Emme voi kutsua kaikkia eläimiä paikalle, vaan muutama saa edustaa heitä. Mene maan päälle ja etsi sopivat eläimet”, Jumala sanoi Gabrielille.

Satu Reinikainen

Gabriel lensi maahan ja alkoi etsiä seimen äärelle sopivia eläimiä. Ensimmäisenä paikalle asteli mahtipontinen leijona. ”Minä olen eläinten kuningas”, leijona karjui. ”Minun pitää ehdottomasti saada olla paikalla Jumalan Pojan syntyessä.” Arkkienkeli Gabriel pudisteli päätään. ”Ei”, hän sanoi leijonalle. ”Jumalan Poika ei tule maan päälle etsimään valtaa ja kunniaa.” Ja niin Gabriel käännytti leijonan tiehensä.

Seuraavana paikalle tepasteli riikinkukko sateenkaaren väreissä loistava pyrstö levällään. ”Minun tulee olla paikalla lapsen syntyessä”, riikinkukko pöyhkeili. ”Vain minä voin kauneudellani tehdä tallista taivaan ja maan kuninkaalle sopivan syntymäpaikan”, se rehvasteli. ”Jumalan Poika ei viihdy pöyhkeyden ja omahyväisyyden keskellä”, Gabriel sanoi riikinkukolle ja jatkoi etsimistään.

Samassa paikalle ilmestyi kettu. ”Minua ei voi sivuuttaa, kun valitaan eläimiä lapsen seimen äärelle”, kettu sanoi. ”Minä pystyn livahtamaan kenenkään huomaamatta lähimpään kylään ja varastamaan maukkaita kananpoikia Pyhän perheen syötäväksi”, se sanoi huuliaan lipoen. ”Jumalan Poika ei tule maan päälle varastamaan toisten omaa”, Gabriel sanoi ja käänsi ketulle selkänsä.

Puusta kuului kahahdus, kun pöllö lehahti paikalle. ”Minä olen eläimistä kaikkein viisain”, pöllö huhuili. ”Minun tulee olla läsnä, jotta minä voin jälkeenpäin selittää muille, mitä Jumalan Pojan syntymä oikeasti merkitsee”, pöllö perusteli. Gabriel pudisti jälleen päätään. ”Ei!” hän sanoi. ”Jumalan Poika ei kaipaa viisaiden selityksiä.”

Eläin toisensa jälkeen tuli Gabrielin luokse. Jokainen kerskui omilla taidoillaan ja erinomaisuudellaan, mutta Gabriel käännytti yhden toisensa jälkeen pois.

Lopulta yksikään eläin ei ollut enää tulossa tyrkyttämään itseään seimen äärelle. Gabriel katseli pettyneenä ympärilleen. Hän ei ollut löytänyt yhtään seimelle sopivaa eläintä. Silloin Gabriel näki härän ja aasin seisomassa läheisellä niityllä syömässä ruohoa. Gabriel meni niiden luokse ja kysyi: ”Mitä teillä on tarjota Jeesus-lapselle?” ”Ei mitään”, härkä ja aasi vastasivat. ”Eikö yhtään mitään?” Gabriel ihmetteli. Mutta aasi vain huiski häntäänsä ja härkä puhalteli ilmaa suurista sieraimistaan.

Gabriel katseli näitä vaatimattomia eläimiä: aasin uskollisia silmiä ja härän jykeviä hartioita. ”Minä valitsen teidät Jumalan Pojan seimen äärelle”, Gabriel sanoi yllättäen. ”Te olette juuri sopivat eläimet. Aasi saa huiskia hännällään kärpäsiä vastasyntyneen ympäriltä ja härkä voi lämmittää lasta hengityksellään”, enkeli perusteli.

Niin valittiin härkä ja aasi todistamaan kuninkaan syntymää maan päälle. Arkkienkeli Gabriel kelpuutti kaikkein tavallisimmat. Ne, jotka eivät kehuskelleet omalla erinomaisuudellaan.