KÄDET-HARTAUS

Kolmantena Helluntain jälkeisen sunnuntain teksteissä puhutaan kutsusta, jonka Jumala meille jokaiselle esittää. Kutsusta seurata Häntä. Tähän sopii mielestäni Kädet- niminen hartaus. Teksti luetaan rauhassa ja se voidaan myös samalla esittää miimisesti.

KÄDET

Kädet, Jumala antoi meille kädet

Kädet… luomaan

Kädet… rakastamaan

Kädet… auttamaan

Kädet… antamaan


Mutta me olemme väärinkäyttäneet käsiämme.

Kädet, jotka oli tarkoitettu luomaan… tuhoavat.

Kädet, jotka oli tarkoitettu rakastamaan… vihaavat.

Kädet, jotka oli tarkoitettu auttamaan… torjuvat.

Kädet, jotka oli tarkoitettu antamaan… riistävät.

Jumala ojensi rakastavat kätensä tähän tuhoutuvaan maailmaan. Hän lähetti tänne poikansa. Hän nosti tämän langenneen luomakunnan ja kietoi kätensä ihmisten ympärille.

Mutta he ottivat hänet vangiksi, panivat ristille ja pilkkasivat häntä.

Hyljeksitty Hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu Hän oli, me emme häntä minään pitäneet. Ja kuitenkin: Hän kantoi meidän kipumme, otti meidän sairautemme.

Me luulimme Hänen kärsivän rangaistusta omista teoistaan, vaikka Hän koki kaiken sen, meidän pahojen tekojemme tähden. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha. Me kukin teimme niin kuin tahdoimme ja harhailimme kuin lammaslauma, kuitenkin Jumala pani kaiken Hänen kannettavakseen.

Jeesus ei jäänyt ristille. Hän nousi kuolleista ja elää.

Tänään hän on keskellämme ojentaen naulanarpisia käsiään ja odottaen…, odottaen meidän tulevan luokseen.

Mitä sinä teet? Ojennatko kätesi hänelle vai torjutko hänet? Valinta on sinun.

(Alkuperäistä lähdettä en muista. Tämän löysin netin keskustelupalstalta osoitteesta janoinen.net.)

Hartauden loppuun sopii hyvin Jukka Leppilammen kappale Minun käteni soi.

Minun käteni soi

Minä Luojalta kaksi kättä sain,

Luoja kuiskasi: rakasta niillä.

Otan kätesi käyttöön, odota vain.

En voiman suo salassa piillä.

Mutta en oppinut rakastamaan.

Minun käteni taskuihin jäivät.

Ne kuihtuivat hiljaa piilossaan.

Ohi kulkivat vuodet ja päivät.

En oppinut käsiä käyttämään,

ne olivat kömpelöt, kovat.

Niitä Luojalle lähdin näyttämään:

katso, millaiset käteni ovat.

Mitä tahansa yritän koskettaa,

se musertuu kätteni alla.

Minun käteni kylvää kuolemaa,

ja rakastaa rikkomalla.

On paras, jos käteni piiloon jää.

Kädet huolella kätken ja peitän,

niin ne eivät tuhoa enempää.

Niiden päälle nyt multaa heitän.

Näin Luojan silmissä kyyneleet,

en jälkeäkään syytöksestä:

anna minulle kädet likaiset.

Minä tahdon ne hoitaa ja pestä.

Mitä tapahtui silloin, tiedä en.

Tuulet alkoivat huminoida.

Ne poistivat vihan ja katkeruuden.

Minun käteni alkoivat soida.

Ne soittivat outoa sävelmää,

ensin arasti ja aivan salaa.

Sitä säveltä voinut en vaientaa,

kun se villinä valtasi alaa.

Se levisi hurjalla voimalla

minun tuttuihin käsiini näihin,

jotka iloista uhkuivat soimalla.

Valo virtasi sormienpäihin.

Jumala, sinulta käteni sain,

koko sieluni sinua kiittää.

Minun käteni ovat kanava vain,

Mitä tahdot, se tee, se riittää.

Sanat Anna-Mari Kaskinen

RISTI TÖLKKIKLIPSUISTA

Toisen helluntain jälkeisen sunnuntain teemana on katoavat ja katoamattomat aarteet.

"Jeesus puhui tämän vertauksen:
    "Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan.
    Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.' Mutta Abraham sanoi: 'Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.' Rikas mies sanoi: 'Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. Minulla on viisi veljeä - hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.' Abraham vastasi: 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.' 'Ei, isä Abraham', mies sanoi, 'mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.' Mutta Abraham sanoi: 'Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista."  

(Luuk. 16: 19-31)

Jeesus opetti ettei meidän maallisella omaisuudella ole merkitystä taivasten valtakunnassa. Ennemminkin rikkauksilla on vaarana aiheuttaa meille ahneutta ja kateutta toisia kohtaan. Joku jolla on vähemmän varallisuutta, voi löytää enemmän aikaa lähimmäistensä auttamiseen tai vaikka uskon asioiden pohdiskeluun. Ja kuten Jeesus on opettanut, lopulta vain uskolla on merkitystä.

Askarteluideoita pohtiessa helposti tulee selailtua ihania uusia askartelutarvikkeita täynnä olevia nettisivustoja. Materiaaleja on paljon erilaisia ja askarteluideoita rajattomasti. Mutta onko aina se uusi ja hinnakaskin materiaali välttämätöntä. Kuvan risti riipus on tehty  virvoitusjuomatölkin avausklipsuista, muutamasta vanhasta puuhelmestä ja puuvillalangan pätkistä. Materiaalien arvo on lähes minimaalinen. Moni niistä olisi joutanut normaalisti roskiin. Mutta kuitenkin pienellä vaivalla niistä syntyi jotain arvokasta. 

Materiaalina alumiiniset klipsut ovat myös jollain lailla katoamatonta. Joutuessaan kaatopaikalle yhden klipsun maatuminen eli katoaminen kestäisi noin 200-500 vuotta. Kaatopaikalla se olisi täysin arvoton, mutta uudelleen käytettynä taas arvokas.

Risti joka siitä syntyi muistuttaa meitä siitä mikä meille on vieläkin katoamattomampaa. Se on ikuinen elämä taivaassa. Ja se on mahdollista vain, koska Jeesus on kuollut puolestamme ristillä.

Risti tölkkiklipsuista

Tarvikkeet:

• 10 kappaletta tölkkiklipsuja
• puuvillalankaa
• helmiä
• nahkajäljitelmänauhaa hihnaksi tms.

Solmi puuvillalangalla tölkkiklipsuja yhteen mielikuvitusta käyttäen. Pujota klipsujen reikien kohdalle lankaan helmet. Muista pitää lanka koko ajan tiukalla niin saat rististä tukevan. Pujota lopuksi nahkajäljitelmänauha ylimmästä reijästä ja solmi se.

LASTENKIRKKO

Hyvä sivusto jossa voitte piipahtaa porukalla ja jokainen lapsi voi kotona luoda omat tunnuksensa yhdessä vanhempien kanssa.

Kirkko on siis tullu lasten ulottuville nettiin. ( lastenkirkko.fi )   =)

PARTIOSYMBOLIIKKAA

 Helluntain jälkeen vietettään Pyhän Kolminaisuuden päivää. Tämä päivä on myös uskontunnustuksen päivä.

Meidän Jumalamme on siis kolmiyhteinen - Isä, Poika ja Pyhä Henki. (Luoja, Lunastaja ja Pyhittäjä)

Myös pation symboliikasta löytyy paljon viitteitä kolmiyhteyteen.



Partiotervehdys
Meidän partiotervehdyksessä oikea käsi kohotetaan ohimolle siten että peukalo painaa pikkusormea kuvan osoittamalla tavalla. Kolme kohotettua sormea muistuttavat partiolupauksen kolmesta kohdasta:

1. Jumala, oma maa ja maailma
2. ikäkauden ihanteet
3. toisille avuksi oleminen.

Pikkusormesta ja peukalosta muodostuva rengas kuvaa ystävyyttä maailman partiolaisten välillä. Peukalo on pikkusormen päällä eli isompi suojaa pienempää.

 Näistä kolmesta pystyssä olevasta sormista voisi ajatella myös komiyhteisen Jumalan olomuotoina niin että yksi on Isä eli Jumala, yksi Poika eli Jeesus ja yksi Pyhä Henki.

1. Jumala, oma maa ja maailma: JUMALA, joka on luonut koko tämän maailman
2. ikäkauden ihanteet: PYHÄ HENKI, joka ihanteiden tavoin ohjaa meitä kulkemaan oikeaan suuntaan elämässämme
3. toisille avuksi oleminen: JEESUS, joka eläessään opetti kuinka meidän tulisi auttaa lähimmäisiämme.

Partiolilja
Partiolilja on kaikkien maailman partiopoikien tunnus. Bp otti mallin tähän tunnukseen kompassin pohjoisnuolesta. Samoin kuin nuolen, partiolaisen tulee näyttää tietä täyttämällä velvollisuutensa ja auttamalla muita.
Lilja on kolmiosoinen ja sen kärjet kuvaavat samoja asioita kuin kolme partiotervehdykseen kohotettua sormeakin.






Kolmiapila
Partiotyttöjen tunnus on kolmiapila. Sen kolme lehteä muistuttavat samoista partiolupauksen kohdista kuin partiolupauksen kolme sormea sekä partioliljan kolme osaa. Lehtisuoni puolestaan on kompassineula, joka osoittaa partiotyön oikean suunnan -ylöspäin. Apilan lehdyköissä olevat tähdet muistuttavat partioihanteista ja -lupauksesta. Apilan alaosassa on rekkauden liekki, joka palaa
jokaisen partiotytön sydämessä.




Suomen Partiolaisten tunnus
Suomen partiolaisten tunnuksessa yhdistyvät sekä partiolilja että kolmiapila. Keskiosaan muodostuu risti, joka kuvaa suomalaisen partiotoiminnan kristillistä perustaa. Se muistuttaa myös uskollisuudesta omaa maata kohtaan. Se että liljat ja kolmiapilat suuntautuvat koeskustasta ulospäin, kertoo partion kansainvälisyydestä.



Lähteenä olen käyttänyt (vanhaa) Vartiojohtajan käsikirjaa

PYHÄN HENGEN KOSKETUS -LEIKKI

Helluntaina viimein Pyhä Henki laskeutui taivaasta. Tuli kova tuuli ja taivaasta laskeutui kuin tulenlieskoja, jotka laskeutuivat ihmisten päälle. Ihmiset alkoivat puhua vieraita kieliä ja välittää Jumalan antamaa sanomaa.

Helluntai on myös seurakunnan syntymäpäivä.







Pyhän Hengen kosketus -leikki

• Tarvitaan yksi leikkijä sokoksi eli "Pyhäksi Hengeksi". Häneltä sidotaan silmät.

• Muut leikkijät asettuvat seisomaan ympäri huonetta. Leikkijät eivät saa liikkua paikoiltaan.

• "Pyhä Henki" lähtee silmät sidottuna etsimään muita leikkijöitä. Aina kun hän löytää leikkijän, asettuu leikkijä polvilleen lattialle ja laittaa kädet ristiin rukoilemisen merkiksi. Pyhä Henkihän synnyttää meissä uskon. Polvilleen asettuessaan leikkijä sanoo järjestysnumeron, kuinka monentena hänet on löydetty. Viimeisenä löydetystä tulee uusi "Pyhä Henki."

ORIGAMIKYYHKYSET

6. pääsiäisen jälkeisen sunnuntain teksteissä puhutaan Pyhän Hengen odotuksesta. Kun Jeesus muutti taivaaseen, hän lupasi ettemme jäisi yksin tänne maan päälle vaan hän lähettäisi meille suuren lahjan. Ennen helluntaita muistellaan siis sitä aikaa, jonka opetuslapset kokivat odottaessan mikä se Jeesuksen lupaama lahja ihan oikeasti onkaan. Helluntaina odotus sitten palkitaan.








Moni (varsinkin lapset) kokee että Pyhä Henki on käsitteenä vaikea ymmärtää, koska sitä ei voi suoranaisesti nähdä. Konkreettisemmaksi Pyhän Hengen tuo ajatus tuulen henkäyksestä tai taivaalta laskeutuvasta kyyhkysestä.













Lasten kanssa voisi vaikka askarrella jokaiselle oman origamikyyhkysen muistuttamaan siitä että Pyhä Henki on kaikkialla ja se on olemassa meitä jokaista varten.







Mm. netistä löytyy lukuisia ohjeita erilaisten origamilintujen tekemiseen. Itselleni oli ainakin helpompi opetella lintujen tekemistä YouTuben videoiden avulla.

Tässä yksi esimerkki You Tubesta:

                                                   (tekijä: happypuppytruffles)

KUNINKAAN SEURAAJA

Helatorstaina muistelemme Jeesuksen taivaaseen astumista. 

Jumala nousee valtaistuimelleen,
riemuhuudot kaikuvat, pasuunat soivat.
      Ylistäkää Jumalaa, kuningastamme,
      ylistäkää ja laulakaa!
Hän on koko maailman kuningas.
Laulakaa hänelle psalmi.
      Jumala on kansojen kuningas,
      hän istuu pyhällä istuimellaan.

Ps. 47: 6-9

KUNINKAAN SEURAAJA

tarvikkeet: 3kpl A4 paperia

Olipa kerran vanha ja viisas kuningas,joka asui kauniissa palatsissaan yhdessä kauniin kuningattaren kanssa. He olivat hallinneet viisaasti ja harkiten maataan ja olivat kansan suuressa suosiossa. Heidän elämässään oli kaikki hyvin, paitsi yksi asia; He eivät olleet koko elämänsä aikana onnistuneet saamaan yhtään lasta, vaikka olivat hartaasti heitä toivoneetkin. Nyt kuningatar ja kuningas olivat jo vanhoja ja alkoivat käydä päivä päivältä heikommiksi. Hallitsijapariskunnalla oli nyt suuri huoli siitä, kuka johtaisi maata yhtä viisaasti kuin he olivat johtaneet heidän kuoltuaan.

Eräänä päivänä pitkän palaverin päätteeksi kuningas ja kuningatar yhdessä neuvonantajiensa kanssa päättivät järjestää kilpailun. Kaikki nuoret tytöt ja pojat ympäri maata saisivat osallistua kilpailuun ja kuningas valitsisi heistä viisaimman ja oikeudenmukaisimman oppiinsa ja johtamaan maata heidän kuoltuaan. He laativat ilmoituksen jossa luki: ”Ken osaa kertoa, mikä tärkeintä on maailmassa ja mikä suurin on mitä on olemassaa, on saava pussillisen kultakolikoita ja pääsevä kuninkaan oppiin...ja hänen kuoltuaan hallitseva koko valtakuntaa. Kaikki asiasta kiinnostuneet tulkoon ensi viikon keskiviikkona kokeilemaan taitojaan ja tietämystään kuninkaan linnan kabinettiin 5. Tuolloin kuningas itse valitsee seuraajansa.”

Keskiviikkoaamu koitti ja kuninkaan palatsille tunkeili nuoria tyttöjä ja poikia joka puolelta maata koettamaan onneaan. Kuningas antoi jokaiselle kokelaalle ensin valkoisen paperin, josta hän pyysi yhdellä repäisyllä tekemään kuvan, joka kuvasi sitä aisiaa mikä maailmassa on suurinta. Tämän jälkeen kukin sai kertoa mikä on se mikä on maailmassa suurinta ja mikä tärkeintä.

Kuningas testasi ja testasi nuoria, mutta ilta alkoi jo hämärtymään eikä kuningas ollut saanut vielä yhtään mieleistä vastausta. Aulassa oli odottamassa enää viimeiset kolme kokelasta; myllärin poika, viljelijän tytär ja joku surkean näköinen katulapsi. Kuninkaan neuvonantaja kutsui heistä ensimmäisenä myllärin pojan kuninkaan luokse. Kuningas antoi hänelle saman tehtävän kuin kaikille muillekin nuorille häntä ennen. ” Tässä on sinulle paperi. Tee siitä yhdellä repäisyllä kuva, joka esittää asiaa joka on tärkeintä tai suurinta maailmassa”, sanoi kuningas. Poika ei kauaa miettinyt vaan alkoi ensin taitella paperia ja sitten lopulta repäisi siitä kerran. Poika avasi paperin taitoksista ja näytti pyöreää paperin palaansa. Kuningas kysyi nyt: ”No poika, mitä paperisi esittää? Mikä on tärkeintä ja mikä suurinta maailmassa?” Poika vastasi: ” Paperista revin sinulle pyörän kuvan. Pyörä on meille hyvin tärkeä. Ilman pyörää emme saisi myllyssä jauhettua jyviä jauhoiksi emmekä myöskään vietyä valmiita jauhoja kärryillä myytäväksi. Ilman pyörää emme saisi rahaa. Suurinta maailmassa taas on tuuli, joka jaksaa pyörittää myllyn siipiä ja saa pyörät myllyssä pyörimään niin että raskaat myllyn kivet jauhavat jauhon.” Kuningas katsoi tarkasti poikaa ja sanoi lopulta: ” Puhut kyllä viisaita poika, mutta on maailmassa vielä jotain tärkeämpääkin ja suurempaakin kuin kertomasi asiat. Ei sinustakaan taida olla seuraavaksi hallitsijaksi.”

Myllärin poika lähti kotiinsa pettyneenä ja kuninkaan neuvonantaja toi viljelijän tyttären kuninkaan luokse. Kuningas antoi hänellekin saman tehtävän kuin kaikille muillekin nuorille häntä ennen. ”Tässä on sinulle paperi. Tee siitä yhdellä repäisyllä kuva, joka esittää asiaa joka on tärkeintä tai suurinta maailmassa”, sanoi kuningas. Tyttö jatseli pitkään hölmistyneenä paperia. Tällaista tehtävää hän ei ollut osannut odottaa yhtään. Lopulta tyttö taittoi paperin kahtia ja repi sitä hyvin varovasti. Lopulta tyttö ojensi paperinsa kuninkaalle. Kuningas kysyi nyt: ”No tyttökulta, mitä paperisi esittää? Mikä on tärkeintä ja mikä suurinta maailmassa?” Tyttö katsoi ujosti kuninkasta ja vastasi: ”Mielestäni tärkeintä maailmassa on vesi. Paperini kuvaa siis vesipisaraa. Ilman vettä ei vilja jaksaisi kasvaa ja me ilmiset nääntyisimme janoon. Suurinta maailmassa täytyy olla sadepilven, josta vettä meille sataa.” Kuningas tarkasteli tyttöä ja sanoi lopulta: ” Vesi on meille kyllä hyvin tärkeää ja pilvestä sitä sataa tänne lisää, mutta on olemassa vielä jotain tärkeämpääkin kuin vesi ja suurempaakin kuin pilvi. Ei sinusta valitettavasti ole sauraavaksi hallitsijaksi.”Viljelijän tyttö lähti kotiin allapäin.

Nyt oli aulassa jäljellä enää viimeinen nuorukainen -surkean näköinen katulapsi... ja kuningas alkoi olla jo väsynyt ja todella epätoivoinen. Neuvonantaja haki resuisiin vaatteisiin pukeutuneen vaaleatukkaisen pojan kuninkaan luo. Kuningas antoi hänellekin saman tehtävän kuin kaikille muillekin nuorille häntä ennen, vaikkei uskonutkaan pojan siitä selviytyvän. ”Tässä on sinulle paperi. Tee siitä yhdellä repäisyllä kuva, joka esittää asiaa joka on tärkeintä tai suurinta maailmassa”, sanoi kuningas. Poika otti paperin ja kumarsi. Hän asettuin lattialle istumaan ja mietti pitkään ja alkoi taitella paperia. Lopulta pitkän harkinnan jälkeen poika repäisi suoran repäisyn paperista. Hän jätti paperit lattialle ja katsoi kuningasta: ” Kuningas hyvä, nyt olen valmis.” Kuningas nyökkäsi ja sanoi: ”No poika, mitä paperisi esittää? Mikä on tärkeintä ja mikä suurinta maailmassa?” Poika veti syvään henkeä ja alkoi selittää: ”Niin tiedäthän hyvä kuningas että, minä en asu näin hienossa palatsissa kuin sinä. Minä yövyn pahviaatikoista tekemässäni majassa, milloin missäkin. Nämä palat kuvaavat siis pahvilaatikoita. Ne tuntuvat monesti olevan elinehto meille kadulla asuville.” Kuningas katsoi poikaa säälien, mutta ajatteli samalle että tiesinhän minä ettei tästäkään pojasta olisi seuraajakseni. Ennen kuin kuningas ehti kuitenkaan sanoa mitään, poika jatkoi: ”...mutta kuitenkin se mitä paaperista on vielä jäljellä kuvaa sitä mikä mielestäni on suurinta maailmassa.” Poika avasi paperinsa taitoksia ja näytti kuninkaalle ristiä, joka paperista oli muodostunut. ”Suurinta maailmassa on Jumala. Ilman häntä en olisi olemassa enkä selviäisi hengissä edes yhtä yötä kadulla. Hän on myös luonut kaiken kauniin mitä voin ympärilläni nähdä.” Kuninkaan ilme kirkastui ja hänen kasvoilleen levisi hymy. Hän kuitenkin aikoi varmistua pojan ajatuksista täydellisesti ennen kuin uskaltaisi riemuita sen enempää, joten hän kysyi: ” No mikä sitten on mielestäsi tärkeintä maailmassa?” Poika vastasi: ”Kadulla elämisessä on monia haasteita, ja monella siellä asuvalla on omat keinonsa selvitä päivästä toiseen, mutta minua on auttanut jo kuolleen vaarini minulle kertoma neuvo: Rakasta Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.”

Kuningas nousi istuimeltaan ja sanoi neuvonantajalleen: ”nouda pian kuningatar tänne.” Kuningattaren saavuttua kuningas alkoi puhua: ” Rakas vaimoni, tässä on kauan odottamamme lapsi. Tästä päivästä alkaen hän asuu luonamme ja häntä kohdellaan kuin omaalastamme. Häntä minä tahdon opettaa ja hänestä tulee tämän maan uusi hallitsija meidän kuoltuamme.” Kuningas kääntyi pojan puoleen ja jatkoi: ”Rakas poikani, sinua olen odottanut jo kauan. Tervetuloa kotiin! Saat palatsistani oman huoneen ja palvelijat tekevät sinulle uusia vaatteita. Kaikki mikä on minun on myös sinun. Jonain päivänä sinusta tulee tämän maan uusi hallitsija. Tässä on lupaamani palkkio....” Kuningas ojensi pojalle pussillisen kultakolikoita. Poika otti pussin kuninkaan kädestä ja kumarsi. ”Kiitos että otat minut oppiisi ja asumaan luoksesi. Lupaan yrittää parhaani ja opiskella ahkerasti, mutta tätä pussillista kultakolikoita en kiitos tarvitse. Minulla on jo kaikkea... jopa liikaakin, jos saan asua luonasi”, sanoi poika ja ojensi pussia takaisin kuninkaalle. Kuningas ei kuitenkaan huolinet pussia takaisin vaan sanoi: ”Ei poikani, pussillinen kultaa on sinun. Saat tehdä sillä mitä ikinä itse haluat.” Poika mietti hetken ja sanoi lopulta: ”No jos kerran kumpikaan meistä ei tätä pussillista kultakolikoita tarvitse, tiedän mitä sille teen. Saanhan käydä tervehtimässä ystäviäni?!?” Kuningas nyökkäsi ja poika lähti samantien juosten kadulla asuviensa ystävien luo. Hän jakoi pussitaan rahoja kaikille niille, jotka niitä oikeasti tarvitsivat....
(Henna Pohja)

Oheisessa linkissä on vinkki siihen miten saat tässäkin tarinassa käytetyn revityn ristin tehtyä.
http://www.youtube.com/watch?v=I05xVKtc2JQ