tiistai 31. maaliskuuta 2020

Kuningas Daavid

Raamattu on pullollaan mahtavia tarinoita, jotka kertovat erilaisista ihmisistä. Jokaisella heillä on ollut jokin tehtävä historiassa tai ainakin Taivaan Isän suunnitelmissa. Tässä on kertomus mukaeltuna vanhastatestamentista Daavidin ajasta kuninkaana.


perjantai 27. maaliskuuta 2020

KENEN SAAPPAISSA SINÄ HALUAISIT KULKEA?


Suomessa ja maailmalla eletään poikkeusoloissa. Välillä tuntuu, että ne omat saappaat joissa pitäisi kulkea ei tunnu oikein mieleisiltä tai ne saattaa jopa hiertää. Mutta kenen saappaissa sinä sitten halaisit kulkea? Tässä minun pohdintojani yhteen nuorteniltaan....




maanantai 3. helmikuuta 2020

ASUNNON ETSIJÄ

 Jumala mittaili katuja etsien pojalleen kotia. Hän kolkutti minunkin ovelleni. Kai minä voisin sen pienen ylimääräisen huoneen vuokrata, mietin itsekseni. Jumala luki ajatukseni.
- Haluan ostaa asunnon pojalleni, hän sanoi.
- Tuota, en taida myydä asuntoani, vastasin. 
– Tarvitsen tämän paikan itselleni, Mutta takkahuoneen voin antaa vuokrata varsin edullisesti. Haluatko tulla katsomaan sitä? 
Jumala tuli perässäni ja katsoi ympärilleen.
- Pidän tästä, hän sanoi. 
– Otan tämän sinun ehdoillasi. 
Kun Jumalan poika oli asettunut taloksi, aloin epäillä olleeni hieman tyly, koska olin tunkenut hänet perä- kamariin. Jumalalla taisi olla samanlaisia ajatuksia, koska hän kolkutti jälleen ovelleni.
- Mahtaisiko sinulla nyt olla enemmän tilaa? Hän kysyi lempeästi.
- No, olen ajatellut asiaa ja voisin vuokrata pojallesi vielä yhden huoneen. 
- Kiitos, vastasi Jumala. – Otan sen. Ehkäpä päätät myöhemmin antaa pojalleni lisää tilaa. Koetetaan sillä välin tulla toimeen näin. 
Aikaa kului. Järjestely vaivasi minua edelleen.
- Antaisin kyllä mielelläni enemmänkin tilaa, selitin Jumalalle jatkuvasti, mutta se ei oikein onnistu. Tarvit- sen tilaa itselleni.
- Ymmärrän, Jumala vastasi aina. 
– Minä odotan. Pidän näkemästäni. 
Lopulta päätin tarjota Jumalalle koko yläkertaa. Hän otti sen kiitollisena vastaan poikansa puolesta. - Kyllä se minulta nyt joutaa, sanoin. – Antaisin mielelläni koko talonkin, mutta en ole varma...
- Ymmärrän, Jumala sanoi. 
– Minä odotan. Pidän näkemästäni. 
Kului taas jonkin aikaa, ja jälleen Jumala kolkutti oveeni.
- Haluan vain sanoa, että olen edelleen hyvin kiinnostunut ostamaan talosi, hän sanoi. - En minä sinua pois häädä. Sinun talosi vain olisi minun, ja poikani asuisi siinä. Itse asiassa sinulla olisi enemmän tilaa kuin kos- kaan ennen, Jumala lisäsi.
- En käsitä, miten se olisi mahdollista, vastasin empien ovensuussa.
- Et niin, Jumala vastasi. 
– Enkä minä pysty sitä selittämään. Sinun pitää kokea se itse. Ymmärrät vain, jos luovutan pojalleni koko talon.
- Aika uskaliasta, huomautin.
- Niin on, mutta koettele minua, Jumala rohkaisi.
- En tiedä. Pitää vielä miettiä.
- Minä odotan, sanoi Jumala. 
– Pidän näkemästäni. 
Alkuperä tuntematon. Kirjasta Kerron sinulle tarinan 3.