UUDENVUODENPULLO YSTÄVÄLLE

Uudenvuodenpäiväksi ei ole merkitty meidän kalenteriimme kenenkään nimipäivää, koska tuona päivänä nimipäiväsankari on itse Jeesus. Jeesuksen nimi tarkoittaa: Herra on apu, Herra pelastaa. Siihen saamme luottaa alkavana vuonna. (evl.fi/kirkkovuosinyt)

Moni vastaanottaa uuttavuotta ystävien ja läheisten ihmisten kanssa juhlien. Tässä yksi idea, jonka voisi viedä vaikka tulijaisena juhlien isäntäväelle. =)

Uudenvuodenpullo ystävälle 

- suklaa-pähkinäkeksien ainekset

5 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl ruokosokeria

1 dl tummaa ruokosokeria/fariinisokeria

1 1/2 tl leivinjauhetta

3 tl vaniljasokeria

1 1/2 dl hassselpähkinärouhetta

2 1/2 dl suklaata rouheena, hippuina 

tai karkkeina (esim. M&M/Smarties)

175 g voita

2 isoa kananmunaa

Noin 1 l pullo

Mittaa kuivat ainekset lasipulloon listan mukaisesti. Koputtele pulloa pöytää tai kättä vasten tiivistääksesi ainekset joka kerroksen jälkeen. Voit halutessasi myös koristella pullon vaikka nauhalla. Laita purkin kylkeen kortti tai etiketti:

"Vatkaa 175 g huoneenlämpöistä voita notkeaksi. Lisää 2 kananmunaa hyvin vatkaten joukkoon. Lisää lopuksi koko pullon sisältö ja sekoita tasaiseksi. Pyörittele palloiksi ja paista 200 asteessa noin 12-15 minuuttia. Anna jäähtyä."

(Ohje mukaeltu Pullahiiren leivontanurkan joulukalenterista http://www.pullahiiri.com/2012/12/luukku-10-keksipurkki.html)

TABERNAAKKELIN LEIPÄSET JA UR

1. Joulun jälkeisen sunnuntain teemana on pyhä perhe. Pyhällä perheellä tässä tapauksessa tarkoitetaan Jeesus-lapsen perhettä. He elivät tavallaan tavallisen perheen arkea tietäen kuitenkin ettei kaikki ollut ollenkaan tavallista.

Myös meidän jokaisen perhe on omalla tavallaan pyhä ja perheen yhteyttä sekä yhteistä aikaa tulee vaalia. Joulu on monelle perheelle tärkeää yhdessäolon aikaa, muttei yhteisiä puuhia ja ajan antamista tulisi unohtaa joulun pyhienkään jälkeen.

Tässä pientä yhteistä puuhastelua, joka onnistuu myös koko perheen voimin.





Tabernaakkelin leipäset
2dl tuoretta rypälemehua
7-8 dl täysjyvävehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
1tl oliiviöljyä







Sekoita jauhot, suola ja öljy. Lisää rypälemehu hitaasti hyvin sekoittaen, kunnes taikina on sopivan notkeaa. Alusta taikina ja jätä se sitten nousemaan kahdeksi tunniksi. Tee taikinasta pieniä palloja ja kauli ne ohuiksi. Paista leipäset paistinpannulla molemmin puolin.

"Kun joku haluaa tuoda uhrin kiitokseksi, hän tuokoon kiitosuhriteuraansa ohella öljyyn leivottuja happamattomia kakkuja, öljyllä voideltuja ohuita happamattomia leipiä sekä parhaista vehnäjauhoista öljyyn leivottuja kakkuja." (3. Moos. 7: 12.)





Ur
1 kevätsipuli (tavallinenkin käy)
1 valkosipulin kynsi
250g tuorejuustoa
125g voita
5 rkl silputtuja yrttejä: persiljaa, minttua, tilliä, korianteria, ajuruohoa tms.
suolaa





Leikkaa kevätsipuli ja valkosipuli pieniksi paloiksi ja mausta suolalla. Sekoita keskenään tuorejuusto ja huoneenlämpöinen voi. Lisää tähän seokseen sipulihakkelus sekä yrttejä oman makusi mukaan. Laita ur yöksi jääkaappiin maustumaan. Tarjoile leivän ja vihannesten kanssa.

Ur on ikivanha voista, juustosta ja yrteistä tehty sekoitus jota tarjoiltiin jo muinaisessa Babyloniassa. Voin valmistus mainitaan Sananlaskuissa: "Jos kirnuat kermaa, tulee voita, jos väännät nenää, tulee verta, jos lietsot vihaa, sulee sota." (Sananl. 30:33)

Ohjeet jaa taustatietoa: Pirkko Jurvelin: Raamatun ajan keittokirja

Leipäset oli ihan megahyviä urin kanssa ja menivät kuin kuumille kiville. =) Näitä vois kokeilla tehdä myös nuotiolla.

USKON TODISTUS

Tapaninpäivä

6-vuotias poikani oli keskustellut ystävänsä kanssa joulusta. Pojan kaveri oli kertonut pojalleni että joulupukkia ei muuten ole olemassa. Kun poikani tätä juttua minulle kertoi, esitin hänelle kysymyksen: "Mitä sinä siihen vastasit?" Poika katsoi minua silmiin ja sanoi: "No äiti, mä sanoin sille että se on väärässä. Kyllä mä tiedän että joulupukki on olemassa. Mä oon käyny sen kotonaki lapissa."
Tähän ei voinut äiti muuta kuin hymyillä. =)

Toinen joulupäivä eli Tapanin päivä on ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen muistopäivä. Samalla muistellaan toki muitakin marttyyreja. Jumalan pelastussanoma jakaa ihmiset sanomaan uskoviin ja sen hylkääviin, Kristuksen seuraajiin ja Hänen vainoojiinsa. Jumala antaa Pyhän Hengen voimaksi jokaiselle, joka rohkeasti tunnustaa uskonsa Kristukseen. (evl.fi/kirkkovuosinyt)

Kunpa olisikin aina yhtä helppo tunnustaa uskonsa Jeesukseen julkisesti kirkkain silmin, kuin pienen pojan oli kertoa kaverilleen tämän olevan väärässä joulupukin suhteen. Kunpa saisikin aina vastustusta ja vastaväitteitä kohdatessaan kakistettua ulos napakasti: "Kyllä sinä nyt olet varmaan väärässä. Minä kyllä uskon vahvasti että Jeesus on Jumalan poika!

NEULAHUOVUTETUT ENKELIT

 Joulupäivä

Enkeli ilmestyi paimenille kedolla ja kertoi suuren ilosanoman. Jouluaamun jumalanpalvelusta kutsutaan paimenten messuksi. Kirkkokansa lähtee paimenten kanssa Betlehemiin ja näkee siellä mitä tallissa on tapahtunut.



Neulahuovutetut enkelit

Tarvikkeet

• säkkikangasta (tai muuta harvaneuloksista kangasta)
• eri värisiä villoja
• Huovutusneula

Sommittele villaa ohuina hahtuvasuikaleina kankaalle ja huovuta ne neulalla kiinni. Kannattaa edetä pienissä osissa. Esim. itse tein ensin enkelille hameen, sitten siivet, hiukset ja lopuksi sädekehän. Syvyyttä työhön saa käyttämällä useampaa väriä kerroksittain.

PARAS JOULULAHJA

Joulu lähestyi. Illat hämärtyivät aina vain aikaisemmin ja ikkunoihin syttyi yhä enemmän jouluvaloja. Ihmiset olivat hilpeällä mielellä, hankkivat kiireisinä joululahjoja ja tapasivat läheisiään. Joululaulut soivat. Ihanaa monien mielestä, mutta kaikki eivät nauttineet tästä. Justus odotti kyllä Jeesus-lapsen syntymäjuhlaa, mutta hän oli yksin. Ei ollut montaakaan lahjaa ostettavana ja tieto siitä, että joutuisi taas kerran viettämään jouluaattoa yksin, painoi hänen mieltään.

Niinpä vähän ennen joulua Justus teki päätöksen, ettei jäisi kotiin murehtimaan, vaan pakkaisi umpihankisukset autoonsa ja suuntaisi jouluksi lapin erämaahan. Jos kerran oli oltava yksin jouluna, olisi se mukavampaa kaikkien äänien kantamattomissa erämaakämpän rauhassa.

Jouluaattoillan hämärtyessä Justus oli asettunut mukavaan erämaakämppään pitkän hiihtopäivän jälkeen, pistänyt tulet kaminaan ja kynttilän pöydälle valoa antamaan. Oli rauhallista, ei melua, ei kiirettä. Justus ajatteli, että tästähän tuli oikeastaan ihan hyvä joulu.

Pian kuitenkin alkoi kämpän ulkopuolelta kuulua vaimeaa kolinaa ja hangen narahtelua. Hetken kuluttua ovi aukesi ja sisään astui mies, Niilo nimeltään. Niilo kävi taloksi ja miehet juttelivat niitä näitä, söivät yhdessä kynttilän valossa ja lukivat pienestä Raamatusta jouluevankeliumin. Aika kului kuin siivillä. Viimein laverille maate laittautuessa Justus totesi: ”Sain tänä jouluna paremman joululahjan kuin koskaan. Ihan hyvästä joulusta tuli täydellinen. Sain ystävän!”

(Tarina julkaistu myös vuoden 2013 viimeisessä partiolehdessä.)

ENKELI- JA TÄHTITORTUT

Neljännen adventtisunnuntain evankeliumitekstissä kerrotaan kuinka Jeesuksen äiti Maria oli tullut raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta ja enkeli ilmestyy Joosefille unessa:

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      - Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
      ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

(Matt. 1: 18-24)

Minijoulutortut

Yhdestä taikinalevystä saat 8 torttua.

Kauli sulanutta taikinalevyä aavistuksen suuremmaksi / ohuemmaksi ja leikkaa siitä neliöitä.
Tämän jälkeen leikkaa neliöiden kulmiin viillot. (katso kuva)

Taittele näin. Kostuta vedellä taikinoiden liitoskohdat.

Ja koristele lopuksi esimerkiksi vaniliakreemillä ja luumuhillolla.

        

          Enkelitorttu                                                                                                                           Tähtitorttu

Perinteisten tähtitorttujen ja enkelitorttujen avulla saat
joulupöytään mukavasti myös ihan oikeaa joulunsanomaa.
Kirkas tähti syttyi taivaalle merkiksi Vapahtajan syntymästä.
Enkeli ilmestyi paimenille ja kertoi Jeesuksen syntyneen
tallissa ja että tähti näyttäisi tien seimen äärelle.

HUOVUTETUT JOULUPALLOT

3. Adventti. Joulu lähestyy jo kovaa vauhtia. Tämän sunnuntain teksteissä keskitytään Johannes Kastajaan, joka teki niin sanotusti tietä Jeesukselle. Johannes oli merkki siitä että profeettojen ennustukset olivat käymässä toteen. Vapahtaja oli pian syntymässä.

Meillä joulun lähestyessä jouluvalmistelut etenevät...

 Huovutetut joulupallot

Tarvikkeet:

villaa

mäntysuopaa

lämmintä vettä

puuhelmiä

nauhaa

Ota villaa käteesi ja möyhi siitä huohkea mytty. 

Kasta mytty lämpimään veteen ja ota käsiisi reilusti mäntysuopaa.

Pyörittele pikkuhiljaa palloksi muuttuvaa myyttyä käsiesi välissä kuin pullaa leipoisit.
Jos näyttää ettei pallosta tule yhteinäistä vaan siihen jää rakosia, ota varovasti kuivilla käsillä ohut kerros villaa lisää ja yritä saada rako peitettyä uudella kerroksella.

Tarpeeksi pyöriteltyäsi mytty muuttuu kovaksi palloksi.

Tee lisää palloja. Sitten huuhtele pallot huolellisesti vuoroin kylmällä
ja lämpöisellä vedellä. Kuivata pallot.

Huovutettujen pallojen kuivuttua pujottele ne yhdessä puuhelmien kanssa nauhaan.

TAATELIKAKKU

Jeesuksen syntymäjuhlan odotteluun kuuluu monenlaiset jouluvalmistelut, kodin siivoaminen ja koristelu, lahjojen tekeminen / ostaminen ja paketoiminen sekä jouluherkkujen valmistaminen. Taatelikakku on yksi herkuista, joita itse olen tottunut jouluna syömään. Eräänlaista taatelikakkua tehtiin jo Raamatun aikaan. Kakku on muuten gluteiiniton.


Aineet:
5 kananmunaa
ripaus suolaa
150g hunajaa
2 rkl sitruunamehua
1 tl raastettua sitruunan kuorta
100g jauhettuja manteleita
100g jauhettuja saksanpähkinöitä
200g hienonnettuja taateleita
tomusokeria





Vatkaa munanvalkuaiset suolan kanssa kovaksi vaahdoksi. Vaahdota munankeltuaiset ja hunaja. Lisää keltuaisvaahtoon kaikki muut aineet. Sekoita tähän taikinaan kolmannes valkuaisvaahdosta ja vatkaa huolellisesti. Lisää loppu valkuaisvaahto ja sekoita, kunnes taikinasta ei erotu valkuaista ollenkaan. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan. Paista kakkua 175-asteisessa uunissa vajaan tunnin verran. Kun kakku on jäähtynyt, kumoa se tarjoilualustalle ja koristele tomusokerilla.

(Ohje Pirkko Jurvelin: Raamatun ajan keittokirja)

SUOMENLIPPU LASINPÄÄLLINEN

 6.12. saamme juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää. Adventtikynttelikkökin on somistettu itsenäisyyspäivän tunnelmiin. Kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalvelus kuuluu myös itsenäisyyspäivään. Silloin kiitetään maamme vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä rukoillaan isänmaan ja kansan puolesta.

Virkattu lasinpäällinen

Itsenäisyyspäivän teemaan sopien virkkasin villalangasta lasin päällisen. Virkkaus aloitetaan tekemällä pyöreä "kiekko" pohjaksi ja tämän jälkeen virkataan suoraa putkea reunoiksi. Sinisen poikkiraidan virkkasin puoleen väliin reunusta. Pystyraita on virkattu erikseen ja ommeltu kiinni jälkikäteen.

Lasiin voi laittaa tarjolle jotain naposteltavaa tai vaikka kahvilusikat itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

EMALOIDUT NUMEROKYLTIT ADVENTTIKYNTTELIKKÖÖN

1. Adventti

Kuninkaasi tulee nöyränä

Uskonpuhdistuksen kirkoissa päivän päätekstinä on keskiajan perinteen mukaisesti kertomus Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Jeesus ei tullut Jerusalemiin maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Näin hän liittyi Sakarjan kirjan profetiaan rauhan kuninkaan tulemisesta. Tähän viittaa myös päivän nimitys nöyrtymisen adventti (adventus humiliationis). Kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai julistaa, että Jumala ei ole kaukana meistä. Hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme siitä, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Päivän evankeliumit liittävät adventin ja joulun palmusunnuntaihin ja pääsiäisen tapahtumiin. Näin kirkkovuoden pääsiäiskeskeisyys tulee esille alusta lähtien. Joulu saa merkityksensä vain yhteydessä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. (evl.fi/kirkkonyt)

Tee emaloidut numerokyltit adventtikynttelikköön

Perinteinen emalointi tehdään sulattamalla lasijauhetta metallilevyn pinnalle. Lasijauhe vaatii kuitenkin yli 700°C lämpötilan sulaakseen, joten sen sulattaminen ei ihan kotikonstein onnistu. Tässä olen käyttänyt muovijauhetta emalointiin. Muovijauheen sulamislämpötila on 100°C.

Hio kuparilevyn pinta teräsvillalla ja pese levyn pinta kuumalla vedellä. Vältä pesun jälkeen koskemasta levyn pintaan. Sormista irtoava rasva heikentää pinnoitteen kiinnittymistä.

Tässä emaloinnissa tarvittavia välineitä. Vasemmalta alkaen: lasta (jolla nostellaan töitä paistoalustalle ja sieltä pois), koroke (jonka päälle kuparilevy laitetaan värijauheen sirottelun ajaksi) ja paistoalusta (jonka päällä työt paistetaan uunissa).

Taita puhdas A4-paperiin taitos keskelle (helpottaa myöhemmin ylijäävän värijauheen kaatamista takaisin purkkiin). Laita kuparilevy korokkeen päälle (helpottaa työn siirtämistä paistoalustalle) paperin päälle ja sirottele levylle kauttaaltaan noin 1mm kerros värijauhetta.

Kiinnitä värijauhe sulattamalla se levyn pintaan vähän yli 100°C uunissa. 

Kun pohjaväri on kiinnitetty levyyn ja sitä on kauttaaltaan tasaisesti voit ripotella päälle kuvioväriä. Apuna voit käyttää erilaisia esim paperista tehtyjä sapluunoita. Ja kiinnitä taas jauhe uunissa sulattamalla.

Kiinnittääksesi koristeet ripottele vielä ohut kerros pohjaväriä levylle ja sommittele sitten pinsettejä apuna käyttäen koristeen paikoilleen. Sulata ne vielä uunissa kiinni levyyn.

Hukkavärin saa helposti kaadettua takaisin purkkiin aluksi tehtyä paperin uraa pitkin.

Valmiit laatat.

Kiinnitin vielä laattojen reikiin metallirenkailla korupiikit, jotka taivutin koukulle. Koukuista ripustin laatat poikkumaan kynttiläsomisteeseeni. Somiste ja kynttilät Partylite.

Emaloiden voit tehdä myös vaikka koruja, avaimenperiä, tauluja yms.

LYHTY

Tuomiosunnuntai

Kun olemme jo elämäämme aivan väsyneet,
kun tukkamme on harmaat, jalat loppuun kävelleet,
niin helähtävät korviimme Jumalan kanteleet.

Kun niiden ääni kuuroutuviin korviin kantautuu,
raihnainen sydän hypähtää ja mieli ilostuu:
on Jumalamme luona aina toivon toukokuu.

Kauneimmat kukat maailmassa, loiste auringon,
maan kauneus ja rakkaus, se pisara vain on.
kun rakkaus on ääretön ja armo rajaton.

Taivas on niinkuin kirkko, jossa urut hiljaa soi.
Se on kuin metsä, jonka puissa tuuli huminoi.
Ja se on vielä enemmän kuin aavistaakaan voi.

Taivaassa saavat väsyneet jo vihdoin levähtää.
Ei kukaan enää sairasta, ei ole kipeää.
Jumala, anna aikanaan kanteleen helähtää!
                    Suom. Leena Huima

Jeesus on sanonut, että Hän auttaa mielellään taivaaseen kaikki, jotka tahtovat tulla sinne.
Kun olemme matkalla taivaaseen, meidän on hyvä muistaa, että jokainen tuntemamme ihminen on Jumalan pieni sisar tai veli. Kun me kohtelemme toisia ihmisiä ystävinämme, on kuin kantaisimme kädessämme valaisevaa lamppua. Sen valossa löydämme tien taivaaseen.
Ellemme tee niinkuin Jumala tahtoo, vaan vahingoitamme toisia tai tuhoamme Jumalan kaunista maailmaa, lamppumme sammuvat ja meidän on vaikea löytää tietä taivaasen.

(kirjasta Kirkkovuosi Lasten kanssa, Birgitta ja Monica Vikström)





 Kynttilälyhty

Voit askarrella kivan kynttilälyhdyn tyhjästä lasipurkista liimaamalla sen kylkeen esim. vanhoja nappeja niinkuin tässä olen tehnyt. Muita hyviä vaihtoehtoja voisivat olla esim paljetit, helmet, tapetit, lautasliinat…
Paperiset koristeet voi hyvin kiinnittää ihan erikeepperillä, mutta ainakin isompiin muovisiin suosittelisin kuumaliimaa.

PARTIOLAISEN ILTAVIRSI

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3: 13). (evl.fi/kirkkovuosinyt, valvomisen sunnuntai)

Partiolaisen iltavirsi

Rakas Jeesus, nyt päivästä sulle kannan partiokiitokseni.

Mitä osoititkaan tänään mulle, sen teit kaikki sä parhaakseni.

Jos ei partiopolkuni tänään nimeäsi oo kirkastanut,

enhän anteeksiannotta jääkään, joskin jälleen oon kompastunut.

Yöhyt luonnon kun rauhalla täyttää, sydän rauhaasi pyytävä on.

Avaruuden kun tähtöset peittää, sisin sytytä sun valohon.

Pidä valmiina meidät, jos milloin merkinantosi taivainen soi.

Ehjin vartioin kaikki ett' silloin iltahuutoosi saapua voi.

(sävel: trad./Eva Suhonen, sanat: Linnea Röhr)

AIKA ON LEGO-ANIMAATION

Kaikella on määrähetkensä,

aikansa joka asialla taivaan alla.

Aika on syntyä
ja aika kuolla,
aika on istuttaa
ja aika repiä maasta,
aika surmata
ja aika parantaa,
aika on purkaa
ja aika rakentaa,
aika itkeä
ja aika nauraa,
aika on valittaa
ja aika tanssia,
aika heitellä kiviä
ja aika ne kerätä,
aika on syleillä
ja aika olla erossa,
aika etsiä
ja aika kadottaa,
aika on säilyttää
ja aika viskata menemään,
aika repäistä rikki
ja aika ommella yhteen,
aika olla vaiti
ja aika puhua,
aika rakastaa
ja aika vihata,
aika on sodalla
ja aikansa rauhalla.
Mitä hyötyä on vaivannäöstä
sille, joka työtä tekee?
Olen katsellut kaikkea aherrusta,
jonka Jumala on antanut ihmisille
heidän rasituksekseen.
Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi
ja asettanut iäti jatkumaan,
mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja,
ei niiden alkua eikä loppua

(Saarn. 3: 1-11)

Lego-animaatio

Tarvikkeet: Raamattu, Legoja ja kamera

Luetaan ensin yhdessä Saarnaajan kirjasta 3:1-11. Tämän jälkeen pohditaan yhdessä kuinka kunkin tekstin sanaparin voisi esittää legojen avulla. Rakennetaan legoista mieleinen asetelma ja valokuvataan se. Näin jatketaan kohta kohdalta. Lopuksi siirretään kuvat kamerasta koneelle ja liitetään niihin raamatunteksti. Kuvat voi tulostaa ja liimata vaikka kartongille kaikkien ihasteltavaksi tai sijoittaa johonkin sähköiseen ympäristöön, esimerkiksi lippukunnan nettisivuille. Varsinaisen animaation kuvista saa tekemällä niistä powerpoint- esityksen. Tällöin taustalle voi liittää myös puhetta tai musiikkia.

LYHTYSATU

           Olipa kerran tyttö, joka käveli tietä pitkin ja kantoi iloiten valoa lyhdyssä.

Mutta sitten nousi tuulenpuuska, joka puhalsi lyhdyn sammuksiin. ”Voi”, sanoi tyttö surullisena, ”kuka sytyttää lyhtyni uudelleen?” Vaikka hän kuinka katseli ympärilleen, ei hän nähnyt ketään, joka olisi auttanut häntä. Silloin kuului polulta kuivien lehtien joukosta rapinaa. Mikä se siellä tepsuttelee, kuljeskelee? Siili se on, pieni piikikäs otus.
   ”Voi kiltti siili”, sanoi tyttö, ”tuuli on puhaltanut lyhtyni sammuksiin, kuka sen sytyttäisi uudelleen?” ”En tiedä”, siili vastasi, ”kysy muilta, en voi enää viipyä, on kiire, kiire kotiin lapsieni luo.” Niin tyttö jatkoi matkaansa. Mutta mikä se siellä tulee ja mur-mur-murisee? Sehän on karhuvaari.
”Voi kiltti karhu, tuuli on puhaltanut lyhtyni sammuksiin, kuka sytyttäisi sen uudelleen?” Karhu keinuttaa suurta karvaista päätään: ”En tiedä, kysy muilta. Olen väsynyt, minun täytyy levätä, nukkua, mur-mur.”
   Ja kukapa siellä hiipii hiljaa ruohikossa? Ovela kettu. Se nostaa kuononsa ilmaan ja nuuhkii. Sanoo tytölle: ”Mitä sinä täällä metsässä teet? Mene vikkelästi kotiin. Minä haluan hiipiä ja vaania, ajat hiiret pakoon.”
   Tyttö istuutui kivelle ja alkoi itkeä: ”Eikö sitten kukaan halua auttaa minua?”
   Sen kuulivat tähdet ja ne sanoivat: ”Aurinkomuorilta sinun pitää kysyä, hän auttaa sinua.” Silloin tyttö rohkaisi mielensä ja jatkoi matkaansa. Pian hän tuli pienen mökin luo. Mökissä istui vanha vaimo kehräämässä rukin ääressä. Tyttö sanoi: ”Etkö tietäisi tietä auringon luo, etkö lähtisi mukaani?” ”Minun täytyy kehrätä ahkerasti, kehrätä hienointa lankaa. Mutta lepää hiukan täällä minun luonani, sinulla on vielä pitkä matka edessäsi.”
   Ja kun tyttö oli levännyt, otti hän lyhtynsä ja jatkoi matkaa ja tuli toisen pienen mökin luo. Mökissä asui suutari, joka istui koputtelemassa vasaralla kenkiä. ”Hyvää päivää”, tervehti tyttö, ”etkö tietäisi tietä auringon luo, etkö lähtisi mukaani?” ”Voi ei”, sanoi suutari, ”minulla on paljon kenkiä korjattavana. Mutta lepää vähän luonani, sinulla on vielä pitkä matka edessäsi.”
   Ja kun tyttö oli levännyt, otti hän lyhtynsä ja jatkoi matkaa. Viimein hän näki kaukana korkean vuoren. Tuolla korkealla aurinko varmasti asuu, hän ajatteli ja alkoi juosta vuorta kohti kevyesti kuin peura. Matkalla hän kohtasi lapsen, joka leikki pallolla. ”Tule mukaani”, sanoi tyttö, ”lähdemme Aurinkomuorin luo”. Mutta lapsi halusi mieluummin leikkiä pallon kanssa niityllä. Silloin tyttö jatkoi matkaansa yksin ja nousi yhä korkeammalle vuorelle. Mutta sieltäkään hän ei löytänyt aurinkoa. ”Minä odotan, kunnes aurinko tulee”, ajatteli tyttö ja istuutui maahan. Mutta koska hän oli pitkästä matkasta väsynyt, painuivat hänen silmänsä kiinni ja hän vaipui uneen.
   Mutta aurinko oli jo nähnyt tytön ja katsellut häntä kauan, ja kun tuli ilta, kumartui aurinko taivaalta tytön puoleen ja sytytti hänen lyhtynsä. Silloin tyttö heräsi. ”Voi, minun lyhtyni palaa jälleen!”, hän iloitsi, hyppäsi ylös ja lähti iloisena jatkamaan matkaan.
   Ja taas hän tapasi lapsen. ”Minun palloni on kadonnut”, sanoi lapsi. ”Odota, minä valaisen lyhdylläni”, sanoi tyttö. ”Siellä se on”, huusi lapsi ja juoksi laulaen tiehensä.
   Tyttö jatkoi matkaansa alas laaksoon, kunnes tuli uudelleen suutarin talon luo. Suutari istui surullisena tuvassa: ”Tuleni on sammunut ja käteni ovat kylmästä niin kankeat, etten voi korjata kenkiä.” ”Minä sytytän lyhdylläni tulen uudelleen”, sanoi tyttö. Niin hän teki, ja suutari lämmitteli käsiään ja sai taas ahkerasti ommella ja koputella kenkiä.
   Tyttö jatkoi matkaansa ja tuli taas vanhan vaimon talolle. Tuvassa oli pilkkopimeätä. ”Valoni on sammunut”, sanoi hän, ”en voi enää kehrätä.” ”Minä sytytän lyhdylläni valosi”, sanoi tyttö iloisesti.
Lopulta tyttö tuli metsäaukiolle, ja kaikki eläimet heräsivät lyhdyn kirkkaaseen loisteeseen. Kettu nuuski ja siristeli silmiään. Karhuvaari murisi ja painautui syvemmälle talvipesäänsä. Siili tepsutteli uteliaana lähemmäksi: ”Mikä suuri valo tämä on?”
   Ja pieni lyhdynkantaja, hän lähti iloisena kotiaan kohti ja lauloi: ”Mä kannan lyhtyni tulta...”

(Satu saatu Joensuun Steinerpäiväkoti Päivänsineltä)

Lainattu osoitteesta: http://www.coniunctio.fi/jssy/martti/Martintarinoita.pdf

Me kristityt olemme tavallaan kahden valtakunnan kansalaisia. Meidän oikea isänmaamme on taivaassa ja tämän hetkinen kotimme täällä maan päällä. Herkästi me kurottelemme kohti taivasta kuten tarinan tyttö, emmekä meinaa ymmärtää tämän maailman tarpeita ja vaatimuksia. Voisimme kuitenkin kääntää taivaan myös voimavaraksemme ja jakaa "palan taivasta" täällä maan päällä elävien kanssa. Taivaassa on kaikki hyvin. Lähimmäisen rakkautta levittämällä ja lähimmäisiä auttamalla voisimme jakaa palan sitä hyvää täällä mikä meitä kentien odottaa taivaassa. Tarinan tyttö palasi lyhdyn sytyttyä ihmisten ja eläinten luo iloisena, jakoi saamaansa valoa kaikille kohtaamilleen ja auttoi heitä askareissaan. Valoa riiti kaikille ja se toi iloa. Kristuksen valo lähimmäisen rakastamisen kautta ei lopu koskaan vaan sitä voi jakaa rajattomasti joka päivä.